Ensimmäinen
varsinainen viikko yliopistolla sisälsi johdantoluentoja. Koska UM:ssa on
lukukauden alussa pari viikkoa kestävä add-and-drop jakso, luennoitsijat eivät
vielä mene paljon käytännön asioita pidemmälle ensimmäisellä luennolla. Suurin
osa opiskelijoista käy useilla ylimääräisillä kursseilla katsastamassa kurssien
sisältöä ja vaatimuksia, sekä aikataulua. Oikeastaan suurin ongelma kurssien
suorittamiselle on juuri aikataulujen päällekkäisyys. Jokaiseen kurssiin kuuluu
erillisiä tutorial -tunteja, joita ei ilmoiteta missään etukäteen vaan ihmisten
täytyy käydä luennoilla tarkistamassa pystyvätkö he ylipäätään suorittamaan
kursseja vai menevätkö eri kurssien aikataulut päällekkäin. Jos varsinaiset
opetustunnit sopivat opiskelijan kalenteriin, niin ongelmaksi voi vielä tulla
päällekkäiset tentit… No mäkin kävin turhaan istumassa kolmella
johdantoluennolla, kun selvisi että joko tutorial- tai tenttiaikataulut menivät
muiden kurssien kanssa ristiin. Onneksi sain kuitenkin järjesteltyä itselleni
riittävästi kursseja ja ainakin tällä hetkellä oon tyytyväinen kurssien
sisältöihin ja ohjelmiin. Kurssit ovat sen verran vaativia, että suorittamisen
kannalta on tärkeää olla riittävästi mielenkiintoa käsiteltäviin aiheisiin.
Erittäin vuorovaikutteisten luentojen lisäksi kursseihin kuuluu ryhmätöitä,
esitelmiä, esseitä, oheislukemistoja, tutorial -tunteja (joihin täytyy
valmistautua huolella) sekä väli- ja tietysti lopputentit.
Heti toisen
opiskeluviikkomme maanantaille osui kansallinen vapaapäivä Malaysia Day.
Aloimme edellisellä viikolla suunnitella rantalomaa mutta koska majoituspaikat
eripuolilla maata alkoivat olla täyteen buukattuja, päätimme jäädä nauttimaan
pitkästä viikonlopusta Kuala Lumpuriin. Kaikeksi onneksi paikallisilla ystävillämme
oli suunnitelmia viikonlopun varalle, ja kutsun saatuamme päätimme Inkan kanssa
lyöttäytyä heidän seuraansa! Perjantai-iltana Longfei ja Yao tulivat hakemaan
meidät autolla ja suuntasimme illalliselle Petaling Jayan SS2 nimiselle
alueelle, joka on kiinalaisperäisen väestön suosiossa. Isolla food courtilla
nautimme kavereidemme lempiruokalajeja, joita ei kyllä olisi itse osattu
tilata. Inkalla on ollut tapana kirjoittaa muistiin ruokalajeja, joita on
kokeiltu, ja mäkin olen yrittänyt tallentaa ruokalajien ja raaka-aineiden nimiä
pääkoppaani. Illallisen jälkeen suuntasimme Longfein ystävien ”Rezan” ja Mazun”
kämpille. Kaverukset ovat kotoisin Iranista, ja ovat asuneet ja opiskelleet
Malesiassa jo melkein kaksi vuotta. Heidän kanssaan suuntasimme kohti Changtak
Bukit Bintagia, ja matkalla poimimme kyytiin vielä nigerialaisen Bimban ja
indonesialaisen tytön, joka opiskelee mun ja Inkan kanssa samassa
tiedekunnassa. Porukalla vietimme illan (ja yön) yhdessä Irish pubissa tanssien
ja virvokkeita nauttien! Bileet oli samalla tarkoitettu sunnuntain retken
suunnittelua varten, ja päätimme porukalla suunnata pyhänä Kuala Lumpurin
lähellä ylängöillä sijaitsevaan ”ranskalaiseen kylään”.
Lauantai meni
pitkälti perjantaista toipuessa :)… Sunnuntaina aamulla Loingfei ja Yao tulivat
poimimaan meidät kyytiin ja lähdimme yhdessä Rezan, Mazun ja kahden uuden iranilaisen
kaverin Sohein ja Razuhn kanssa ajamaan kohti ”ranskalaista kylää”. Autolla
kaupungin halki liikkuminen on mielenkiintoista, sillä aina tuntuu, että koko
kaupunki täytyy kiertää ympäri, jotta pääsee haluttuun suuntaan. Tietulleja on
moottoriteiden päissä, ja useimmiten maksu vaihtelee 1-5 Malesian ringitin
välillä.
Ranskalaiseen
kylään oli matkaa noin 50 kilometriä ja loppumatkan aikana noustiin useita kilometrejä
moottoritieltä serpentiinimäistä kapeaa tietä ylängön huipulle. Ranskalainen
kylä on keinotekoinen oikeaa ranskalaista kylää muistuttava teemapuisto. Suurin
osa vierailijoista on malesialaisia, jotka tulevat nauttimaan ranskalaisista
kahviloista/ravintoloista, ulkoilma-ajanvietteistä, raikkaasta (ja aika paljon
viileämmästä) ilmasta ja hienoista näkymistä. Aikamme kierreltyä ja kuvattua
päätimme lähtemään etsimään sopivaa grillauspaikkaa, sillä Mazu ja Razuh olivat
edellisenä päivänä valmistelleet meille eväitä. Löysimme vaatimattoman
grillauspaikan, ja jätkät alkoivat valmistella grillejä ja ruokia meidän muiden
ihmetellessä. Lopulta saimme erittäin autenttista Kanakebabia (by
grillimaisteri Razuh)!
Paluumatkalla ylängöiltä
päätimme vielä pysähtyä hinduille tärkeällä Batu Cavella. Pääluola oli valtava
ja paikka muutenkin näkemisen arvoinen! Luolan edessä seisoo kymmenien metrien
korkuinen patsas ja luolan suuaukolle on kiivettävää lähes 300 porrasta. Otimme
runsaasti kuvia ja ihmettelimme paikassa viihtyviä apinoita, jotka olivat melko
aggressiivisia ja arvaamattomia, jos jollain sattui olemaan mitä tahansa
syötäväksi kelpaavaa kädessään. Meidän on vielä Inkan kanssa pakko poiketa
myöhemmin paikassa uudelleen, sillä meidän kengät eivät olleet riittävän hyviä,
jotta olisimme uskaltaneet lähteä ”Dark Cavessa” järjestettäviin ohjattuihin
kierroksiin.
Maanantaina Inka
pääsi nauttimaan shoppailusta, ja kivoja vaateita löytyikin. Totesimme, että on
huomattavasti helpompaa ja halvempaa shoppailla Chinatownin tuntumassa, kuin
esimerkiksi lähempänä asuntoamme sijaitsevassa Mid Valleyn valtavassa
ostoskeskuksessa. Ostelimme myös leffoja, sillä kämppäämme ostettu netti on
ollut aika surkea ja maksamamme limitti tuli jo ilmeisesti lauantaina täyteen, alle
kahden viikon käytön jälkeen… Ehdimme iltapäivällä piipahtamaan pikaisesti myös
Lake Gardenin Butterfly parkissa ihmettelemässä malesialaisia hyönteisiä ja
erityisesti perhosia. Puisto on katettu verkolla ja perhoset saavat lentää
vapaasti puistossa. Hienoja perhosia oli tosi paljon, mutta ainakin meidän
kameroilla oli vaikea saada hyviä kuvia. Puistossa oli tosi kuuma kun ilma ei
päässyt sekoittumaan, suihkulähteet pitävät ilman myös todella kosteana. Puisto
ei ollut hirvittävän iso ja puolitoista tuntia riitti hyvin perhosten ja
hyönteisnäyttelyiden ihailuun.
Koska maanantai
oli pyhä ja perjantaiksi emme ole valinneet kursseja, tämä viikko tuntuu tosi
lyhyeltä. Nyt kun suurin osa asumiseen ja muuhun elämiseen liittyvistä
käytännön asioista on saatu selvitettyä voi iltapäivisin rentoutua ja
suunnitella reissuja uusiin kohteisiin Kuala Lumpurissa ja muualla Malesiassa.
Ainoat vielä hieman päänvaivaa tuottavat asiat liittyvät opiskelujen alkuun,
sillä yliopistomme toiminta kurssien rekisteröinnin ja sähköisten portaalien
kuntoon panemiseksi tuntuu olevan tosi hidasta ja hankalaa. Kärsivällisyys, kärsivällisyys
ja kärsivällisyys ovat täällä tärkeitä ominaisuuksia käytännön asioita
hoitaessa. Me ollaan totuttu Suomessa siihen, että asioista kerrotaan
rehellisesti ja asiat hoidetaan sovitusti sekä niistä ilmoitetaan ajallaan.
Täällä on paras tottua siihen, että ihmiset eivät halua osoittaa
tietämättömyyttään ja asioita hoidetaan askel kerrallaan. Eiköhän kuitenkin kaikki
asiat selviä aikanaan!
.jpg)











